Arto Riihimäki
2009-02-07 07:36:56 UTC
Wikipedia
_____________
2/ Käytetyn ydinpolttoaineen huollon vaihtoehdot.
KTM Energiaosaston virallista julkaisumateriaalia.
10/1999 OY EDITA AB
Markku Anttila
Mikael Björnberg
Seppo Vuori
_____________
Ydinvoimalaitosten polttoainekierron suunnittelun lähtökohtana pidettiin
aluksi yleisesti periaatetta, jossa halkeamiskelpoisten aineiden
mahdollisimman tehokkaan hyväksikäytön takaamiseksi uraanin lisäksi myös
reaktorissa syntyvä PLUTONIUM kierrätetään polttoaineena. Käytetyn
polttoaineen jälleenkäsittely on olennainen osa tällaista suljettua
polttoainekiertoa.
*Keskeisin sanoma tässä on se, miksi jo Anne Holmlundille TVO esitti OL-3
hankestartianomuksessaan, että vuoteen 2020 mennessä jo n. 20% maailman
ydinvoimaloista kerrottiin perustuvan tulevaisuuden PLUTONIUMPOLTTOSYSTEEMIN
mukaanottoon! OL-3 laitos on tämän uudenlaisen plutoniumvoiman
esitaistelijaksi jo alkujaan tieten suunniteltu. Siitä huolimatta, ettei
plutoniumpolttoa maasamme nykylain edes sallita. Siitä huolimatta, että
puhtaana ydinaseaineena tarkoin kontroloitu tappavantuhoisana syytää 1000
kertaa säteilevämpää ydinjätettä 10 kertaa nykyreaktoritiloja
säteilevämpänä, Ja koko tuotantotapaa ei sallita kuin ainoastaan
NATO-maissa! Vaan annetaan tämän tarkoin julkisuudesta poissa pidetyn
valtion salausarkiston OY EDITA AB jatkaa sanomaansa.
Jo ydintekniikan alkuajoista tiedettiin tarve huolehtia ydinjätteistä, mutta
suunittelu jätettiin kesken. Tämä raportti on katsaus uusimpiin tutkimuksiin
aiheesta. Vaihtoehtoina runsasaktiivisten ydinjätteitten tai käytetyn
ydinpolttoaineen sijoittamiselle esitettiin seuraavia:
* Lähettäminen avaruuteen.
* Hautaaminen napajäähän.
* Tuhoaminen ja kiinteyttäminen kallioperän sisään maanalaisten
ydinräjähdysten avulla.
* Laimentaminen valtameriin.
* Upottaminen kapseloituna syvien valtamerialtaiden pohjasedimenttiin.
* Sijoittaminen kapseloituna erittäin syviin reikiin kallioperässä.
(Ruotsin peruttua Posivapelleilyt epäonnistuneina turvaa nyttemmin tähän!)
* Loppusijoitus kapseloituna kallioperään muutaman sadan metrin syvyyteen.
Ensimmäiset 4, luotettavuusongelmaisvaaraa. 3 seuraavaa samaa, mutta
vähemmän. Valtamerisedimentti -80 luvulla OECD ydinenergiajärjestöpiirissä
selvitys (NEA 1988) todettu teknisesti toteuttamiskelpoiseksi,
ympäristöhaitat erittäin alhaiset. Samoin ihmistunkeutumisriskit pienet.
Palautusmahdollisuus plutoniumpolttoon pienet. Poliittinen vastustustettu
jätteen upotuksena meriin, kansainvälisin sopimuksin kielletty. Perusmallin
ohella selvitetään sekä syviin pystyreikiin että pitkiin vaakasuoriin
reikiin tapahtuvaa loppusijoittamista (Juhlin ym. 1998, SKB 1992).
Mainittuja kolmea kallioupotuksia pidetään teknisesti luotettavuudeltaan
suunilleen samana. Syväporautusjätteen palautusta pidetään huomattavasti
vaikeampana.
*Kuten huomaamme TVO/Posiva kaavailee kaikissa toimissaan siihen, että
maasamme aletaan NATO-jäsenyyden turvin käsitelemään maailmanlaajuisesti
tuotua ydinjätettä. Tällaisien haahuilujen esteenä ei näytä olevan 1000
kertaistuvat ydinsaastajätteet vuosimiljooniksi maaperäämme, ei
ydinvoimaloittemme muuttuminen 10 kertaa ympäristölleen tuhoisammin
säteilysyytäväksi. Ei edes se, että näin maamme joutuu ammattimaisten
ydinasemateriaalivarkaiden polttopisteeseen. Edes se, että näin tuotettu
ydinvoima on vähintään taas 2,5 kertaa myös nykyistä kalliimpaa. Vaikka
kansa vastustaa hankkeeseen elimellisesti kuluvia massiivisia saotilaalisia
NATO-kontrolerreja ja massiivisia jäsenmaksuja. Ei tunnu puuhamiehiä
haittaavan edes se, etttä naapurimaista näin starttaavat ydinasehankkeemme
on julistettu jo nyt niin varoitellen vaarallisiksi. On hiuskarvan varassa
ettei sotaa jo sytytä!
_____________
2/ Käytetyn ydinpolttoaineen huollon vaihtoehdot.
KTM Energiaosaston virallista julkaisumateriaalia.
10/1999 OY EDITA AB
Markku Anttila
Mikael Björnberg
Seppo Vuori
_____________
Ydinvoimalaitosten polttoainekierron suunnittelun lähtökohtana pidettiin
aluksi yleisesti periaatetta, jossa halkeamiskelpoisten aineiden
mahdollisimman tehokkaan hyväksikäytön takaamiseksi uraanin lisäksi myös
reaktorissa syntyvä PLUTONIUM kierrätetään polttoaineena. Käytetyn
polttoaineen jälleenkäsittely on olennainen osa tällaista suljettua
polttoainekiertoa.
*Keskeisin sanoma tässä on se, miksi jo Anne Holmlundille TVO esitti OL-3
hankestartianomuksessaan, että vuoteen 2020 mennessä jo n. 20% maailman
ydinvoimaloista kerrottiin perustuvan tulevaisuuden PLUTONIUMPOLTTOSYSTEEMIN
mukaanottoon! OL-3 laitos on tämän uudenlaisen plutoniumvoiman
esitaistelijaksi jo alkujaan tieten suunniteltu. Siitä huolimatta, ettei
plutoniumpolttoa maasamme nykylain edes sallita. Siitä huolimatta, että
puhtaana ydinaseaineena tarkoin kontroloitu tappavantuhoisana syytää 1000
kertaa säteilevämpää ydinjätettä 10 kertaa nykyreaktoritiloja
säteilevämpänä, Ja koko tuotantotapaa ei sallita kuin ainoastaan
NATO-maissa! Vaan annetaan tämän tarkoin julkisuudesta poissa pidetyn
valtion salausarkiston OY EDITA AB jatkaa sanomaansa.
Jo ydintekniikan alkuajoista tiedettiin tarve huolehtia ydinjätteistä, mutta
suunittelu jätettiin kesken. Tämä raportti on katsaus uusimpiin tutkimuksiin
aiheesta. Vaihtoehtoina runsasaktiivisten ydinjätteitten tai käytetyn
ydinpolttoaineen sijoittamiselle esitettiin seuraavia:
* Lähettäminen avaruuteen.
* Hautaaminen napajäähän.
* Tuhoaminen ja kiinteyttäminen kallioperän sisään maanalaisten
ydinräjähdysten avulla.
* Laimentaminen valtameriin.
* Upottaminen kapseloituna syvien valtamerialtaiden pohjasedimenttiin.
* Sijoittaminen kapseloituna erittäin syviin reikiin kallioperässä.
(Ruotsin peruttua Posivapelleilyt epäonnistuneina turvaa nyttemmin tähän!)
* Loppusijoitus kapseloituna kallioperään muutaman sadan metrin syvyyteen.
Ensimmäiset 4, luotettavuusongelmaisvaaraa. 3 seuraavaa samaa, mutta
vähemmän. Valtamerisedimentti -80 luvulla OECD ydinenergiajärjestöpiirissä
selvitys (NEA 1988) todettu teknisesti toteuttamiskelpoiseksi,
ympäristöhaitat erittäin alhaiset. Samoin ihmistunkeutumisriskit pienet.
Palautusmahdollisuus plutoniumpolttoon pienet. Poliittinen vastustustettu
jätteen upotuksena meriin, kansainvälisin sopimuksin kielletty. Perusmallin
ohella selvitetään sekä syviin pystyreikiin että pitkiin vaakasuoriin
reikiin tapahtuvaa loppusijoittamista (Juhlin ym. 1998, SKB 1992).
Mainittuja kolmea kallioupotuksia pidetään teknisesti luotettavuudeltaan
suunilleen samana. Syväporautusjätteen palautusta pidetään huomattavasti
vaikeampana.
*Kuten huomaamme TVO/Posiva kaavailee kaikissa toimissaan siihen, että
maasamme aletaan NATO-jäsenyyden turvin käsitelemään maailmanlaajuisesti
tuotua ydinjätettä. Tällaisien haahuilujen esteenä ei näytä olevan 1000
kertaistuvat ydinsaastajätteet vuosimiljooniksi maaperäämme, ei
ydinvoimaloittemme muuttuminen 10 kertaa ympäristölleen tuhoisammin
säteilysyytäväksi. Ei edes se, että näin maamme joutuu ammattimaisten
ydinasemateriaalivarkaiden polttopisteeseen. Edes se, että näin tuotettu
ydinvoima on vähintään taas 2,5 kertaa myös nykyistä kalliimpaa. Vaikka
kansa vastustaa hankkeeseen elimellisesti kuluvia massiivisia saotilaalisia
NATO-kontrolerreja ja massiivisia jäsenmaksuja. Ei tunnu puuhamiehiä
haittaavan edes se, etttä naapurimaista näin starttaavat ydinasehankkeemme
on julistettu jo nyt niin varoitellen vaarallisiksi. On hiuskarvan varassa
ettei sotaa jo sytytä!